Minä kulutan hetkeni puhki;
elän yhä uudestaan,
ja
uudestaan.
Makaan merkityksettömänä hangessa,
yritän tarttua kiinni,
tarttua johonkin,
jota ei enää ole.
- Nina Stine 12.6.2012
Tästä lähtien runoihin liittyvät selitykseni ilmestyvät kommentteihin :).
Olin kirjottanu tuolloin 12.6. yhden runon, jota en oo viittiny julkaista. Nyt kuitenkin lennossa muokkasin sitä ja uskalsin tänne lisätä :)
VastaaPoistaOn ehkä vähän ikävääkin huomata, että kaikki muuttuu. Aika kulkee koko ajan eteenpäin, eikä kyydistä voi jäädä kuin vasta päätepysäkillä. Kesälomasta on enää 3 viikkoa jäljellä ja kaikki kuluneet 7 tuntuu haihtuneen kuin tuhka tuuleen. Ei ole taaskaan ehtinyt tehdä mitään. Ei edes levätä :D. Huomasin mun piponi pyykkikorissa, kohta tulee taas talvi ja kylmyys. Ja sitten odottaa taas kesää. Ja taas kesä kiitää ohi.
Niin se vaan menee, ei hetkeen voi tarttua. Se meni jo. Ja sitä on hyvin vaikea käsittää O.o
Tämä iski ja syvälle. Upeeta :)
VastaaPoistaKiitoksia :)
Poista