19. heinäkuuta 2012

88. Viivoja

Ensin sinun on kuoltava,
vajottava maan syvmpään rakoon,
sieltä sinä olet hitaasti nouseva.

Tartu kynään,
räiski jotain paperille,
varmista,
ettei siinä ole järjen hiventäkään.

No niin,
nyt!
Astu askel taaemmas,
katso,
ja ihastele,
Olet valmis,
Olet taiteilija.


- N.S. 26.6.2012
Heikohko runo ja hieman kärjistelevä, mutta siinä se nyt kuitenkin on :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti