31. heinäkuuta 2011

36. Pettymys

Minä putoan liian korkealta,
ja liian kovaa,
eikä kukaan ole ottamassa kiinni,
sulkemassa lämpimään syliinsä.

- Nina Stine 31.7.2011
Tämä on oikeastaan vain runon loppu, mutta laitoin silti :)

29. heinäkuuta 2011

35. Piruja seinillä, kissa pöydällä

Palkkamurhaajat!
huppupäiset paholaiset,
puukottavat selkään,
ja jättävät veret valumaan

kaverit.

Loiset!
rahaa syövät puutiaiset,
pitkien kynsien kasvattajat

ryöstäjät.

Moralistit!
lahopaiset ihmiset, hännänhuiput:
Suupaltti, räkänokka,
moittii ja nuhtelee,
mutta omaan nilkkaan,
osuukin pilkka

idiootit.

- Nina Stine 22.5.2011.
Tällainen pieni kokeilu taas toisella tyylillä... Lähinnä huvittavaksi ja sanoilla leikittelyksi tarkoitettu, vaikka ideakin on löydettävissä :) 

17. heinäkuuta 2011

34. Pohdintoja: Elämän tarkoitus

Nykyään kaiketi elämän tarkoitus on syntyä, (lisääntyä) ja kuolla. Sitten kun tähän uskoo, voi elämästä olla ilo kadoksissa. Ihmiset ovatkin kautta aikojen yrittäneet täyttää tätä tyhjää tunnetta, joka tulee kaiken merkityksettömyydestä. Jotkut löytävät turvaa uskonnoista, kohtalosta, rajatiedosta tai turvautuvat muunlaiseen ylempään voimaan tai "tietoon". Esimerkiksi uskoo Jumalaan tai siihen, että ihmisellä olisi joku kummempikin merkitys maapallolla tai maailmankaikkeudessa. Joillekin parempi vaihtoehto on olla vain miettimättä asiaa.

Mielestäni kuitenkin nämä "elämän tarkoituksen" selittäjät, kuten uskonnot, ovat hyvä asia. Niiden avulla itse elämisestä tulee helpompaa, koska elämä on pyhä asia, eikä toisia tapeta tai loukata. Ei valheeseen uskominen ole väärin, jos siitä tulee parempi mieli, eikä siitä ole haittaa. Loppujen lopuksihan ei tällä tai millään muulla ole mitään väliä. Oman elämäni "tarkoitus" on nykyään vain elää. Sen yritän tehdä mahdollisimman mielekkäästi ja tuottaa samalla muille hyvää mieltä. Eihän silläkään mitään merkitystä ole jälkeenpäin, mutta tässä hetkessä se tuntuu parhaimmalta.

1. heinäkuuta 2011

33. Omien ajatustensa orja

"Minä olen jumala!"
- Minä näen kaiken.
- Minä tiedän kaiken.

Sinä olet kurja ihminen!
ryvet maallisessa omaisuudessasi,
ja inhimillisissä piirteissäsi.

"Minä olen jumala"
- Minä näen kaikki virheesi.
- Minä tiedän, mitä sinun pitäisi tehdä,
                 ( - mikä on minulle parhaaksi.)

Sinä olet avuton lapsi!
hukut huonoihin geeneihisi,
ja toistat kammottavat rituaalisi,
sukupolvesta toiseen.

"Minä olen jumala"
- Minä näen pahan veren.
- Minä tiedän sen alkuperän.

"Minä olen jumala"

- Siksi olen arvoton saatana

Ja sinä olet arvokas,
kurja ihminen.


- Nina Stine 29.6.2011.
Pahoittelen heti aluksi, jos joku loukkaantuu tjms. uskonnollisista termeistä, mutta ne toimivat runossa vain vertauskuvallisina ja tuntuivat tuovan sopivaa voimakkuutta sanoihin. Runon idea paljastuu ehkä parhaiten suluissa olevasta säkeestä ja lopusta. Siihen on taas piilotettu paljon ihmeellisiä pohdintojani :D