31. toukokuuta 2013

140.

Sinä uinut hitaasti pois,
kuin auringon naamioima hämärä.


Olet istunut kallion kielekkeellä liian kauan,
haaveillut kauniista saduista,
heilutellut pieniä jalkojasi reunan yli,
nähnyt enemmän kuin on mahdollista katsoa,
tuijottanut tyhjyyden kitaan,
nukkunut kuin aamuin öin,
herännyt kuin viimeiseen iltaan.


Nelinverroin ovat kauniimmat silmäsi kuin silloin,
silloin kun piirtelit aaltoja katuojan pintaan,
mutta kuusinkerroin olet kurjempi kuin silloin,
silloin kun vielä unohdit elää.



- Nina Stine 23.5.2013
Säkeitä alkoi vain virrata päähän ja puolet unohtui ennen kuin pääsi istumaan bussiin ja ehti kaivamaan paperin ja kynän esille :/. En ole varma, onko tässä yksi pitkä vai kolme lyhyttä runoa...

139.

Raaka veri maistuu suussani,
itken ja nielen suruani,
Jälleen eksyksissä.

Lammen lumpeet vajoavat yksitellen,
katoavat syvyyksiin,
kun hirviö nielee ne sisäänsä.

Luolani pimenee,
sähkökatkos levittäytyy valoni ylle,
ja pian on elämäni mennyttä,
   ja uusi aika -
   kuollut aika,
   raahautuu esiin arkustaan.


- N. S. 25.4.2013

138. Kirjoittamattomat kirjeet, jae 13 ja 14

13. Ja näin lupasi Suuri Humala heille:
          
          "Kaikki teidän lupauksenne,
               ne rikotaan.
           Ja kaikki teidän sananne,
               ne kumotaan.
           Kaikki teidän uskonne, toivonne ja rakkautenne,
               ne murhataan."


14. Ja näin myös lupasi Suuri Humala, tyydyttääkseen ikuisen janon:
          
          "Ja minä sanon teille:
           Enää ette kärsi janosta,
               teillä on kyyneliä juomaksi.
           Ettekä enää kärsi elämännälästä,
               te turrutte tyhjyyteen.
           
           Ja kun te olette turtuneet -
           niin kuulkaa:
           Silloin minä olen täällä,
               Ja minä tuon luoksenne lohdun."


- N. S. 30.5.2013

137.

Tyhjyyden ruumis,
tunteet kuihtuneet tuhkaksi,
sisältä tyhjä,
sisältä kuollut.

Kylmien ajatusten virta,
luhistuu matalien kinosten alta,
Järven kojootit ulvovat hiljaa,
vuodattavat kyyneliä elävien tähden,
kuolleiden tähden.

Hengitän syvään puhdasta ilmaa,
rauhoitan elämäni juoksevan kulun,
   Istun kostealle ruohikolle,
   ja annan itseni olla.


- Nina Stine 9.5.2013

136. Satunäytelmä

Rakkaus on vain tunteiden harhaa,
hullaantumista haavekuviin,

ja kun häilyvät kulissit sivalletaan halki,
olemme vain tyhmiä ihmisiä
karun alastomalla näyttämöllä,
     kylmiä sisältä,
     turtuneita tuntemaan mitään.


- N. S. 15.5.2013

135. Sokea Rotta ja Kuuro Mursu (se Nietzsetzsen sukulainen)

Neljä kaverin kanssa yhdessä kirjoitettua runoa. Joka toinen säe on Sokean Rotan, joka toinen Kuuron Mursun (sen Nietzsetzsen sukulaisen) kirjoittama. Kolme ensimmäistä runoa on tehty niin, ettemme kumpikaan nähneet, mitä toinen oli kirjoittanut. Ajatus siis hieman pomppii. Tosin osa säkeistä sopii yllättävän hyvin yhteen O.o
Lisään kommentteihin hieman enemmän Behind the Scenes -kamaa :).

1.)

Nex,
pistetäänkö sininen syöpä, vai minkä värinen?
Hymyilen onnellisena,
Maihinnousu - eikä minun tarvitse
Mutta katso: Purppurainen tattirasia!

arbeit macht frei
Kirvelevien paperihaavojen meri,
vaikka sarvekas karhukaan ei ole täydellinen,
Paavo Väyrysen muistelmien neljäs osa;
Eiväthän kaikki ihmisetkään välttämättä ole ihmisiä.



2.) (Tyhjää filosofiaa)

Itse Nietzsczhczekin olisi ylpeä:
Hirtetyt ufot riippuvat lattioista,
Kiehtovat kattolamput vangitsevat hänen naurunsa,
Joku kuka huutaa mutta milloin?
ja miten tuo kaappirivi yhtäkkiä näyttää noin hypnoottiselta?

Kirjahullujen keskitysleirillä,
hurmaava on mätänevien ruumiiden kuviteltu tuoksu,
Zeburazka viljelee Pohjois-Korealaisia tomaatteja,
yrittävät paeta hyödyttömyyttä tylsyyteen - epäonnistuen,
"Hei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä..."



3. Kokoomusnuori 1/13

Jumalat vuorollanne, kuulkaa minua!
Television ruutu nukkuu mustaa unta,
huomaamatta ja ääneti valuu veri ja roiskeet,

Kemikaalisävelten kylmänpunainen maailma,
Entä jos kuuro mies kaatuu metsässä - kuuleeko kukaan?
Elämä on kuin painajaisunta.

Umpihumalassa palvotaan absolutismia,
Vain kuusi hetkeä ennen kuin kaikki räjähtää,
ja illan viiletessä kaikki todisteet viittaavat Lapatonniemeen.



4. Kaunokirjallisuus A - C

A - Kauhajoki ja kattiloiden järvi,
          Shandik ja haalistuneet jänikset,
          sienikuolemien hautajaisjuhlaa.
B - Jäinen paranoia särkyneessä peilissä,
          Celine, ja kahdeksan vuotta epäonnea,
          josta kaikki metsän tiet vievät Nirvanaan.
D - Sensuroitu kuten Euroviisut,
      kuin Väinämöisen maailma ilman loppua,
      kuin bajamaja yksin kaatosateessa.



- Sokea Rotta ja Kuuro Mursu    31.5.2013

6. toukokuuta 2013

134.

Likaiset huorat!
Kauppaa tunneista, kauppaa vuosista,
kun lutka kiehnää ovenraossa,
sivelee kättään karmia vasten.

Niin,
Rankkoja ovat elämän pelit,
huuhtoo elämänarvoansa wc:stä alas,
valuu kuin käsi karmia vasten,
kuin kultaiset hiukset,
kurjille harteille.


- N. S. 2.5.2013
Inspiraationa Les Miserables, joka käytiin kattomassa elokuvateatterissa. On kai sanomattakin selvää, etten henkilökohtaisesti toimi runojeni puhujana.

133. Kissankultaa

Hankaavat kylkiään toisiaan vasten,
raukkaparat,
sietäisivät hävetä itseänsä, toisiansa,
kun järki liehottelee lipputangon ympärillä,
tyhjän mielen täyttää lihaisa huvi,
Lentävät paidat, lentävät kengät,
hiukset sekaisin hengittävät,
kilpaa juoksevat kesäänsä kohden.

Sinä olet minulle kissankultaa,
vain riipiviä muistoja ullakolla.


- N.S. 2.5.2013
Käsiteltiin koulussa kristinuskon ja paavin suhtautumista seksuaalisuuteen.

132. Lauantai 16.2.2013

1. Kaupunki nukkuu,
kadut ovat tyhjät, 
askeleeni kajahtelevat kylmistä kivitaloista.
Kuljen hitaasti töistä kotiin,
aamu sarastaa,
mutta on täysin hiljaista,
linnut eivät laula.

Ei se nuku,
     se on kuollut.

2. Porraskäytävä on lasinsirujen peitossa,
seinät maalattu punaisiksi,
valokatkaisijasta tippuu verivana,
pisaroita ympäri lattiaa,

kun kiipeän pelokkaana,
askelma kerrallaan,
hiljaista kotiamme kohti.

3. Lattia lainehtii,
kynnyksen yli tulvii vettä,
tölkit ja pullot lipuvat hennoilla aalloilla.

Kaksi irstasta petoa makaa suihkussa sammuneena,
kolmas nukkuu sohvalla.

Sammutan suihkun.

4. En tiedä, mitä on tapahtunut,
tai miksi,
ja kun näen punaisen juovan,
nuolevan ruosteisen lavuaarin reunaa,
ymmärrän,
etten edes halua tietää.


- Nina Stine 16.2.2013
Tarinoita elämästäni, osa 938749

131.

1. Olet kaunis. 
Kielesi on vaaleanpunainen,
kynsilakalla maalattu,
hentoja kuvioita seinäsi pintaan.

Liika on liikaa vaikka puhumalla;

     Lakkaan puhumasta,
     Lakkaan olemasta,
     Lakkaan kuolemasta,
     Lakkaan kynsiäsi.



2. Kielto on kielto vaikka valheena lausuttu,
vale on vale vaikka tuhannesti toistettu.
 

Vaan elämä ei lopu huutamalla,
     väärään suuntaan.


- Nina Stine 19.4.2013

130.

Salamoi ja sataa kaatamalla,
miekat iskevät vasten toisiaan,
ja kolahtelu kaikuu räiskyvässä yössä.

     Rikkaus on syntyä, 
     vaan rikkaampi kuolla.
       

Ahdistus valuu poskiani pitkin,
Raivoten huudan ja tuskaani itken,
kun eeppinen taistelu rikkoutuu käsieni lomaan.

Trallalalalai,
Niin minä tuhoan itseni sielun,
Trallalallalai,
Nätisti saatan luoksen Saatanan kuilun.


- N.S. 26.4.2013
Kirjoittelin ennen uskonnon tunnin alkua ajankulukseni. Ehkä vähän liian hajanainen...