jossa tulevaisuus on tämä hetki,
aika ei enää kulje sisässäsi,
sinä vain makaat ja istut,
istut ja makaat,
tuijotat noilla mustilla silmilläsi:
sinä olet kuollut.
2. Tähän minä jään,
tässä on paikkani,
puolivarjossa,
kun sinussa on yö,
se ruokkii mieltäsi,
ottaa juurillaan verta sydämestäsi.
Sinä kuivut,
Sinä kuihdut,
Sinä olet tyhjä.
N.S. 31.1.2015
Olet taitava. Hienoa, hiottua teksti joka luo kosketuspintaa mielen sopukoihin ja kipeisiin tunnetiloihin. Kiitos tästä.
VastaaPoistaKiitos kauniista kommentista :)
PoistaJa kiva kun olit muutenkin maininnut mut sun sivuilla :). onko sulla omia runoja tai omaa blogia?
Poistaterapeutin kanssa keskustelimme kuinka vaikea on kuvata maennusta kirjallisuudessa, mutta tämä kyllä tyhjentää pajatson ja vielä sen kanssaeläjänkin. absoluuttisen hieno! en edes ole kunnolla yrittänyt kuvata omia masennuksia, mutta tämän jälkeen ei ehkä enää tarvitsekaan. kiitos!
VastaaPoistaKiitos paljon kommentista! Ihana kuulla, että runot herättää tulkintoja, eivätkä ole kaikille pelkkää sananhelinää :D. Ja tällasia olotiloja ja tuntemuksia on kieltämättä vaikea kuvailla :/.
Poista