337.

Käytä päätäsi.
Mutta älä vain erehdy ajattelemaan.

- N. S. 24.11.2011

336. vanha novelli (?)

Olihan se kaunis päivä, en minä sitä lähde kieltämään. Hieman rasittava vain. Se oli oikeastaan niitä aikoja, jolloin olin vielä kehittymätön - en läheskään valmis. Tosin tämä kuvaus sopii kaikkiin päiviini eilisestä tai ainakin edellispäivästä taaksepäin.

En oikeastaan missään vaiheessa huomannut muutoksen tapahtumista. Hiukseni menivät takkuun. Pöly kertyi liian nopeasti hyllyille. Töitä kertyi eteeni kuin tyhjästä.
Aivan niin kuin aina ennenkin.

"3,45 euroa takaisin, ole hyvä."
"Kiitti", nyökkäsin ja tungin ajatuksissani rahat taskuuni.
Vai sanoinkohan minä mitään? Enkä tainnut edes ottaa ostoksia mukaan. Sinne jäivät, itkemään yksin rantakalliolle.

En tarkalleen muista, mitä ajattelin. Olin kai kuljeskellut harmaassa usvassa, yrittäen kieltää muilta olemassaoloni - kielsinhän minä sen itseltänikin.
Havahdun siihen, että kävelin rannalla. Tai ainakin kävelin silloin, noin sekunti sitten, kun aistini niin rekisteröivät. Istahdin alas.

Maailmaa ei voi saada kiinni, se ehtii aina ottaa uuden askeleen.

Siinä minä sitten olin. Elin eilisessä. Paiskasin kiivastuneena pienen kiven veteen. Vettä roiskui pisaroiksi poskilleni. Joku vielä tulisi ja saisi yhden niistä maailman miljardeista väärinkäsityksistä. Minä muka itkemässä, yksin, rantakalliolla.

- N. S. 7.5.2012
En ole ihan varma, jääkö tämä kesken vai mikä oli pointti. Mutta täällä blogissa nyt kuitenkin. 

335.

Me olemme mummoalkkareita lavuaarissa,
olemme kadonneita pieruja Saharassa,
- Me olemme Sakarin villapaitapeli.

- N. S. 4.1.2012
Kaverille kirjoitettu runo yhteisen hassuttelun merkeissä. (Sama, jonka kanssa aikoinaan sieniräppi on tehty).

334. Harmaa valssi

Samalla nimellä / samasta aiheesta kaksi eri versiota. Pick your favourite! 

1. 

Korvia hivelevä,
karhea kehtolaulu,
leijailee huoneeseen:
    Nuku, nuku, heikko mieli,
    astu harmaaseen valssiin,
    Uinu, uinu, sielu kurja,
    tanssi viimeinen tanssi.

- N. S. 2.12.2011

2.

Kylmää sotaa,
jäätyneitä kukkia,
huutoa, kirkumista ja itkua.

Tätähän me kaikki halusimme,
hetkiä,
jolloin voimme pysähtyä odottamaan
viisarin värähdystä,
hetkiä,
jolloin vaivumme tuskaisesta
painajaisestamme viimein hetkeksi uneen.

Ihmiset tappavat toisiaan säälistä,
kaikki tarvitsevat eutanasiaa,
onnekkaimmat onnistuvat itsemurhassa,
kurjimmat jäävät vaikeroimaan -
epäonnisimmat aivan yksin.

Kaduilla soivat synkät sävelet,
kaikuvat epätoivoa tahdittaen,
syleilevät kidutuksen uhreja,
liittäen onnellisimmat
mukaan ikuiseen kulkueeseen.

Soinnut tanssittavat kuolevaista,
korkeuksissa jo keinuvaa,
käsiin tarttuu harmaa valssi,
rähisten ilkeää nauruaan.

- N. S. 14.3.2012

333. Hyvin vanhoja runoja

Muutama runo ajalta, jolloin vasta aloittelin enemmän runoilua ja yritin kirjottaa biisejä / loppusointuja. Hupsua luettavaa.

1. En ole yksin / Sinä olet suru

Onko siinä mitään järkeä,
aina saan itkeä.
Yksin jään ja kyyneleet tulvivat,
pian taas hetkeksi loppuvat.
Mitä missä olenkin,
aina muistan sinut kuitenkin;
Sinä olet suru.

Olen täällä pohjalla,
hyvin kaukana piilossa.
Joko itselleni tikkaat heittäisin,
pois kuopastani pääsisin,
sotakirveet hautaisin,
Mutta sinä olet täällä,
Sinä olet suru.

- kevät 2009

2. Silmä välttää

Pitäisikö jo ymmärtää,
ei voi mitään estää,
tahrat paperin,
painetut kirjoihin,
vielä elää,
juonii, hengittää,
puukottaa selkää,
    ihminen.

- kevät 2009

3. Ja vain koska minä olen lapsi

Minulla on oikeus,
olla vahva,
asioista tietää.
Minulla on oikeus,
olla jotain,
miten voit kaiken minulta kieltää?
ja toivoni sammuttaa,
Ja vain,
koska minä olen lapsi.

- 2010

4.
Kaunis kavalkadi,
kyllä minäkin sinua itkisin,
    jos vain itkisin.

Oi, musta kavalkadi,
    kunpa itkisin.

- 14.5.2012

332. Masentuneita runoja

1.

Olen väsynyt elämään.
Joka päivä tuo tullessaan uusia velvollisuuksia.
Pelkkä hengissä pysyminen ja arjen pyörittäminen
        tuntuu suhteettoman suurelta ponnistelulta.
Mikään ilo ei ole vaivan arvoista.


Voisin vain maata tässä.
Antaa vuosien vieriä silmieni ohi.


Esitän jatkuvasti olevani elossa.

2.

Tuntuu, ettei maailmalla ole enää mitään annettavaa.
Se vain lypsää minusta mehuja,
juottaa kyltymättömään janoon.



- N. S. 15.6.2021

331.

Kapaloidumme massakulttuuriin,
arjen rutiineihin,
ihmissuhteisiin.
Olemme kuin olisimme.

Tietoisuus on kirous,
ihmekään että se yrittää hukuttautua,
hautautua mielen takanurkkaan.
Ja olla kuin ei olisikaan.

- N. S. 15.6.2021

330.

        Kun viimein sain silmäni auki,
        valot välkkyivät näkökentässä kuin tuikkivat tähdet.
        Värisin ilosta,
        hymyilin syvää tyytyväisyyttä, joka pulpahti ulos vatsanpohjasta asti.


Rakastuneet katselevat vain epäselviä kuvajaisia lähteen pinnassa,
heijastuksia,
hahmotelmia todellisista olennoista.

Joskus mietin keitä me oikeastaan olemme;

mitä oikein katselemme näiden hattaraisten linssiemme läpi?

Ketkä heittävät varjonsa luoliemme seiniin?

Oletko sinä jokin ikuinen ihminen
vai vain alati muuttuvaa atomimassaa,

laineita aivopoimujeni aalloilla?

- N. S. 18.5.2021

329.

Oksennus,
aiemmin kylmiä väreitä aiheuttanut silitys saa ihokarvani värähtelemään inhosta.

Halaat ja suljet syliin,
yskin ja kaon hapenpuutteen aiheuttamassa ahdistus-paniikissa,
korisen kuin vesikauhun kourissa.

Pitäisi.
Vittu kun pitäisi!


Pitäisi pitää niin vitusti mutta kun pidän vitusti siitä toisesta joka...

pitäisikin.


huokaus

- N. S. 3.5.2021

328.

Ahdistus.
Menetys.
Luopuminen.

Kurkkua kuristaa,
rintaa puristaa,
sattuu, koskee,
rutistaa.

Hengitys on pinnallista,
kuin kehoni itkisi äänettömiä kyyneleitä.

- Nina Stine 13.3.2021

327.

Jotkut tietyt nettisivut ja puolueet
vaikuttavat ihmiskunnan kaatopaikoilta,
joihin huuhtoutuu kaikki se saasta,
joka ei kelpaa mihinkään muualle.

Mitenkään nimiä mainitsematta.
Mutta persut.

- N. S. 27.2.2021

Any resemblance to actual persons, living or dead, or actual events is purely coincidental.

326.

1. Höyhenet ovat teräviä piikkejä

        kuin kalanruodot,

            jäävät kiinni kurkkuun

                kun yrittää niellä.

2. On raskasta pitää ihmisestä,

        Piste.

Vedä yli.

        joka ei...

pidä.

                                                                                            minusta

- N.S. 3.2.2021