25. heinäkuuta 2021

347. #olkinuketettu

1. Minä olen radikaalifeministitelaketjulesbo,
me too,
köytän itseni kettingillä kiinni lehmiin lampaisiin ja hevosiin,
pakkosyötän vegaaniruokaa lapsillesi.


2. Te kaikki miehet olette paskoja pelkureita,
jyrään panssarivaunullani jokaisen, joka vilkaiseekin tissejäni,
joita esittelen toinen toistaan syvemmillä kaula-aukoilla.



- N. S. 19.7.2021.
Joskus keskustelut ovat yllättävän inspiroivia. 

346.

Miksi järkevät ihmiset ovat niitä,
jotka ottavat opikseen typeristä keskusteluista?


- N. S. 19.7.2021

345. Valkoisen cis-heteromiehen ahdinko

Tasa-arvosta huutelu on turhaa!

Olkoon, mitä tykkäävät.

Mutta tuo ylenpalttinen homorummutus hiiteen minun televisiostani.
ja minihameita käyttävät nuoret naiset kerjäävät vain hankaluuksia.
(vanhat miehet oikeustuomioita.)


- N. S. 19.7.2021

344.

Nykyään lienee turhaa opettaa,
miten käydä älykästä keskustelua.
Sen sijaan tulisi harjoitella,
miten käsitellä tyhjästä triggeröityviä idiootteja. 


- N. S. 19.7.2021

343. Haistakaa paska?

Syvä turhautuneisuus,
näihin helvetillisiin viikonloppuihin,
aikaan, joka turvallisen arjen jälkeen,
saapuu aina vain uudelleen.


- N. S. 30.9.2011
Kohtuukäyttäjien (?) lapsi 16-vuotiaana pohdiskeli. Nykyisenä ammattikasvattajana pisti miettimään.

342.

Kuoleman kuiskaus korvissani
kertoo eletystä elämästä.
Hiljaisuus kaikuu niin kauniina,
ja pimeys tavoittaa eksynyttä sielua.

Yksinäisyys,
pimeys,
hiljaisuus,

Voiko enää muuta toivoa.



- N. S. 9.8.2011

341.

Sitä vain alkaa pelätä,
ettei ole olemassa,
ja sen jälkeen,
että onkin.


- 31.7.2011

340.

Arkistojen kätköistä kevennykseksi ei-niin-vakava runo, jossa poikkeuksellisesti loppusointuja:


Kerronpa pienen tarinan,
huoneesta suuren majakan,
joka oli koti Jumalan.

Jumala siellä mietiskeli,
ihan rauhassa eleli,
mutta pulma oli suuri hällä;
mitä tehdä elämällä?

Viisas piispa kerran kertoi:
piti tehdä jotain, minkä hyvin taitoi.
Jumalaa oli aina elektroniikka kiinnostanut kovasti,
sen tiesi pikkukylänkin rovasti.

Niinpä Jumala tovin pohti,
oikein kuulostella koetti:
"Jumala suuri laupias,
elektroniikkakauppias."

Hän hymyili leveästi,
ja pankkiin asteli keveästi.
Enää kaihersi pieni kysymys:
Mistä kaupalle nimi - elektroniikan ylistys?

Sen pitää olla jotain suurta,
mahtipontista!
Sitten Jumala sai ajatuksen,
keksi viimein vastauksen.

Niin syntyi kauppa vailla vertaa:
Gigantti
- se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa.



- 7.7.2011
En tiedä sainko jonkun haasteen keksiä runo Gigantista tai sen iskulauseesta. Ei ole tehty kaupallisessa yhteistyössä :D. Huvitti lukea, (vaikkei kovin hieno olekaan), niin jaoin tännekin. 

339. Vanhoja runoja 3

Vanhojen vihkojen pläräämistä edelleen.

11. Kirjoittaminen tyhjästä

Ei ole mitään sanottavaa maailmalle,
eikä sen väliä,
ei kukaan kuitenkaan kuuntele.

Istun huoneessani kirjoittamassa,
odottamassa ihmettä.

Radiosta kuuluu paskaa musiikkia,
kanavaa ei jaksa vaihtaa.

Läksyt odottavat tekijäänsä,
artikkelit lukijaansa,
ruoka syöjäänsä;
elämä eläjäänsä.

- 21.4.2011

12. Mutta miksi?

Miksi sadepisarat hyväilevät ihoani,
mutta talven pakkanen satuttaa?
Miksi tuuli ulvoo korvaani,
mutta auringonsäteet pysyvät vaiti?

Miksi ikuinen onni ei tavoita elävää elämää,
mutta suru löytää aina luo.

- 25.9.2011

13. Viimeinen muutos

Ei ollut kuunaan nähty
moista toista,
keljua kiduttajaa,
ahnetta anastajaa.

Ensin iski viikate viljoihin,
sitten viattomiin varpusiin,
lopuksi kurkkuihin kiinni.

Jäljelle jäi vain verivana,
ja harmaa planeetta.

- 22.5.2011

14.

Hengähdän keskellä ajatusten merta,
katselen kun säkeet matkustavat aallonharjalla,
kuiskivat vihjeitä kuvitellusta totuudesta.
Tuijotan sinisiä sanoja,
täynnä melankoliaa
ja avunhuutoja.

- 29.6.2011

15.

Miksi pelätä elämän loppua,
tai kuolemaa?
Mistä löytää elämään lohtua,
mistä edes
hetkellistä iloa?

- 9.8.2011
Nina Stine - masentavia runoja jo vuodesta 2011!

16. Kylmä sydän

Lehtien mukana pudonnut elämäni,
talvella jäätynyt,
ikiroudassa palellut,
sulavan lumen mukana lipunut,
kaiken nähnyt, kaiken kuullut,
vaan ei mitään,
koskaan tuntenut.

- 11.9.2011

338 Hyvin vanhoja runoja 2

Lisää arkistojen kätköistä kalastettuja runoja, joissa jo vähän kehitystä tapahtunut verrattuna 333 runoihin.

5.
Katson ulos ikkunasta,
näen vain valot,
punainen,
en saa liikkua,
maailma pakottaa odottamaan
liikaa.
Odottavan aika on pitkä,
kuin kulkisi lähellä valonnopeutta.

- 25.8.2010
(alle 5 min harjoitus)

6.
Mieleni imuroi pahoja sanoja ympäriltäni.
Olen hento, pieni ja huomaamaton.

Itken kaikki syytöksesi ulos,
jättäen pienet piikit muistuttamaan virheistäni.

Olen täynnä liimaa ja teippiä,
säröjä syntyy turhan helposti -
aina uuteen paikkaan. 

Minäkin olen heikko.

Voisin sanoa,
että olen vain ihminen,
mutta en täysin tiedä, mitä se tarkoittaa.

- 24.10.2010

7. 
Elämä valuu hiuksina alas
kaiken turhan keskelle,
jossa ilotulitukset juhlistavat
uuden murhaajan voittoa.

Taivaalla kuu kertoo
kaiken tasapainosta,
johon aina pyrkii,
Mutta elämä vain liitää
tuulen mukana
toiseen suuntaan.

- 3.2.2011

8.
Voiko elää
täysin kuolleena?

- 10.2.2011

9.
Taulut tuijottavat minua;
jokin on muuttunut.

Katkaisija räpsyy,
valot ovat päällä,
pois,
päällä,
pois.


- 10.2.2011

10. Vapaa

Pyydystää kielellä lumihiutaleita,
sivelee pieniä nuppuja kämmenellä,
nuuskii uuden alun tuoksua,
ja tuntee olevansa vapaa.

Tanssii kukkaniityllä,
tekee seppeleen ja antaa auringon paistaa,
aika vain hidastuu hidastumistaan.
Tuuli heittelee ruseteilla sidottuja hiuksia,
hameen helma keinahtelee;
Rakastaa, rakastaa, rakastaa,
ja tuntee olevansa vapaa.

- 7.4.2011