1. Tunsin kietoutuvani lämpöösi. Uppouduin
käsiin, jotka kiedoit ympärilleni. Painoin pääni rintaasi ja
unohdin itseni.
Hengitin.
Hengitit.
Silitit.
Rutistin.
Imin sisääni tuoksuasi
ja tunsin villakangastakkisi
ihoani vasten.
Sanattomia hetkiä on hankala kuvailla;
ajan pysähtymistä paikalleen,
silmät eivät voi sännätä riviltä toiselle.
--
2. Mietin, tarkoititko sillä jotakin. Kun vieritit kättäsi selkääni pitkin.
Pidit sylissä pitkään etkä päästänyt irti.
Kuin emme olisi olleet vain kaksi vierasta parkkipaikalla.
Kuin olisit tuntenut jotakin;
tuntenut minut.
Minä vain tarrasin sinuun kiinni
kuin viimeiseen oljenkorteen.
Kunnes hautasin epätoivon
sisälleni.
Järjestelin kasvoni normaaleiksi, yhdentekeviksi.
Kun viimein hellitit otettasi,
olin jo kaukana kävelemässä pois.
- N. S. 13.11.2021
