17. helmikuuta 2014

185.

Kädessäsi on tuhansia viivoja,
miksi et koskaan ole ottanut tarpeeksi aikaa,
laskeaksesi niitä kaikkia,
katsoaksesi, kuinka ne kääntyilevät ja kaartelevat,
risteilevät pienillä huokosillasi,

Etkä koskaan ole katsonut kasvojasi,
niitä jotka muistuttavat kuollutta lehmää,
mutta jotka ovat eläneet kanssasi jo 18 vuotta,
ja nyt vasta ymmärsit,
että se oletkin sinä,
joka tuijottaa lammen pinnasta takaisin.

Muistatko, että olet aina kammannut hiuksesi väärään suuntaan,
käyttänyt liian pieniä vaatteita,
peittänyt koruilla kauniin kaulasi,
hukuttanut kalpeaan meikkiin tumman ihosi.

Minne katosivat kaikki vuodet?
Ja milloin viimeksi joit teetä itsesi kanssa:
   tervehdit kalpeaa lehmää kylpyhuoneen peilissä,
   ihmettelit kaarien retkiä kämmenelläsi,
   säikähdit syvälle majoittuneita ajatuksiasi,
Huomasit, että se oletkin sinä;
   et totuus tästä maailmasta,
   et kone arjen oravanpyörässä,
   vain sinä,
   kokonaan.



- N. S. 26.12.2013

184.

Kommunistit, kapitalistit, populistit,
ei tyhmyys parikseen suuntausta pyydä,
se viettelee ihmisen.  



- N.S. 14.5.2012

183.

Maailmasta loppuu aika kesken,
minä huudan ja anelen sitä jäämään,
mutta se vain liitää,
katoaa piittaamattomana tiehensä.


- N.S. 2013

182. Toinen puoli (rakkausrunoni)

Rakkaus on sairaus,
rakkaus on vääryys,
yksi suuri vale,
joka raiskaa runot ja laulut,
raiskaa hennot ihmiset,
harmailla lakanoilla,
anomassa,
pyytämässä, kerjäämässä,
lisää elämää.

Rakkaus on kuolinvuode,
ikuisen janon ja riittämättömyyden silta,
petoksen, itsepetoksen ovi,
talo täynnä tuskaa.

Rakkaus on runo,
likainen naamiointiverkko,
vielä likaisemman murhaajan,
harteilla.


- N.S. 3.2.2014
Inspiraatiota Lapkon "Love is sick and wrong" sekä Ismo Alangon "Rakkaus on ruma sana" -kappaleista.
Olisin voinut lisätä pelkästään keskimmäisenkin säkeistön, mutta en sitten jaksanut alkaa sensuroimaan :D.

181. Vihapuheita

Idiootti sinä olet,
et mikään muu,
sittisontiainen,
hukkumassa omaan paskaansa.
Kuole!
Tai,
älä sittenkään.
Kidu vain,
kuin näkisit huomispäivän rippeet,
ja pelkäisit
niitä tulevaksi.


- N.S. 15.1.2014
Pala kolmen sivun runosta. muut osat sensuroitu.

180.

Musteella kiinan kieltä selässäni,
kirjoitat raapivilla kynsilläsi,
suustasi valuu imelää siirappia korvaani.

Mustepullosi kierähtää lattialle,
riuhtaisen terävät kyntesi pois,
kaksi niistä katkeaa.


Olenhan minä siitä kanssasi jo puhunut,
siitä pedosta, joka nukkuu unetonta unta,
käärmeestä vailla silmäluomia,
siitä hirviöstä, joka herää,
kesken kauneimmankin iltasadun.


- N.S. 5.1.2014
Kiitokset eräälle ystävälleni kolmannen säkeen keksimisestä :).

179.

1. Suffragetin kolmas puheenvuoro:

        Rakkaus on kirosana,
        joka raiskaa tuhansia naisia,
        joka ilta.


2. Tasa-arvo on sitä
kun kaikki saavat yhtä suuren palan
kärsimyksestä.


- N.S. 18.10.2013

178. Petetyn naisen salainen lisäpöytäkirja

Kyllähän sinä tiedät,
mitä ymmärtäväisten kasvojeni taakse kätkeytyy,
kyllä sinä kuulet,
ystävällisten sanojeni vihaisen melodian.

        Teeskentelet.

        Teeskentelen:

kiellän epäilysi,
valelen niiden päälle kaunopuheiden kermaa,
oksettavan hapanta sitruunavaahtoa.


Juustokakkua vuoteeseesi,
seitsemäntoista litraa syanidia,
        rakas.


- N. S. 18.10.2013
Runon alku muistuttaa hieman liiaksi Stellan "Piste"-kappaletta, pahoitteluni siitä.