150. Stam1na - Viisi laukausta päähän

Saanen jakaa kanssanne mielestäni hyvän kappaleen, joka ei siis missään nimessä ole omaa tuotantoani. Kuulin tän kerran radiosta, kaivoin youtubesta ja ihastuin heti. Toki tykkään muutenkin Stam1nasta.

Tässä linkki biisiin, sanat löytyy kokonaisuudessaan videon alapuolelta:
https://www.youtube.com/watch?v=SczgazEd_Tw

Pari otetta lyricseistä:

"Peto on tapettava,
Pahus on tapettava.
Peto lopetettava
Jottei se palaa.

Kenet on tapettava?
Kaikki on tapettava.
Elämä lopetettava
Jottei se palaa.

Viisi laukausta päähän riittää,
Viisi laukausta... päähän.

Peto on kuollut mutta missä sen pesä?"

"Uusien ohjesääntöjen mukaan, poliisin on määrä pysäyttää epäilyttävän henkilön pakeneminen, päähän tähdättävillä laukauksilla."

"Komission mukaan tiedotusvälineet voivat tahtomattaan tai tarkoituksellisesti levittää terroristi propagandaa, --"



-----------------------------------------------------

Mielestäni lyriikoiden idea on kerrassaan loistava (mikäli tulkitsen niitä oikein). Mun päässä herää eettisiä pohdintoja kuolemanrangaistuksista ja siitä, miks rikoksista ylipäänsä rangaistaan: halutaanko kostaa, ehkäistä rikoksia vai poistaa rikoksen uusiutumisen mahdollisuus (= tappaa rikollinen/ sulkea hänet vankilaan)?
Ja yleensäkin terrorismista: kun terroristi saadaan kiinni ("peto on kuollut, mutta missä sen pesä?")  aletaan hakea lisää syyllisiä ja päädytään tuomitsemaan syyttömiä, lietsotaan kansoja toisiaan vastaan. Ja kaikkea muuta todella järkevää toimintaa.

149.

Rikkinäisessä patterissa virtaa käärmeiden veri,
Se on kylmä, vaikka pitäisi lämmittää.
Epätoivoisia lapsia vaaleanpunaisilla lakanoilla,
rumia lapsia, sammakkoprinssejä kainaloissa.


- Nina Stine 4.6.2013
Runo on poikkeuksellisen omakohtainen: suoraan huoneestani, suoraan elämästäni.

148.

Kaduttaa niin, että vatsaan sattuu,
että rintakehäni palaa kuin helvetintuli,
jonka silmäni yrittävät sammuttaa,
kahdella litralla kirkasta bensiiniä.

Pelottaa niin, että kehoni tärisee,
että nuotioni onkin jääkylmää tulta,
joka levittäytyy sormenpäihin asti.
Kaksi mikrolitraakin on liikaa,
100-prosenttista pakokauhua.


- N. S. 4.6.2013
Ja näin kävi, kun yritin kuvailla tunnetilojani.

147.

Tunti on
        kaksi ikuisuutta,
        kaksi tyhjää hetkeä,
        ihanan kaunista puhtautta,
        
        jonka sinä tahraat
        läsnäolollasi.

Tunti on
        yksinäisyydessä kokonainen elämä,
        iloa, riemua, tanssia!
        kaikkea, mitä ikinä olen tahtonut!

Ja sinä veit minulta minun tuntini,
        veit minulta monta vuotta!
        satoja ikuisuuksia,
        tuhat onnellista elämää!



Nyt minä pyydän,
minä anelen:
menisit jo pois,
antaisit
minun jo olla.


- N. S. 6.6.2013
Kirjoitettu Sokean Rotan runojen inspiroimana.
Tänään tuleeki lisäiltyä paljon runoja...

146.

Miten helvetissä tällaista voi edes tapahtua!?
Niin, Helvetissä.

Rimpuilen ja ryömin lattialla,
hakkaan jalkoja käsiä päätä oveen lattiaan seinään,

epätoivo,
sietämätön vihan ja epätoivon kivivyöry,
pois mielestäni.
pois harteiltani.


- N. S. 8.6.2013
Vähän sama fiilis kuin Stam1nan "Likainen parketti" -biisin ensimmäisessä säkeistössä.

145.

Juon lähteestä puhdasta vettä,
jäädytän katsoen laineiden pintaa,
rikon sitä sivellen sormillani,
silittäen hitaasti varpaillani.

Aurinko nousee ja lämmittää kasvojani,
metsä liikkuu ja hengittää.

"Jos en uhraa lihaa, verta, en luuta, 
ne laulavat kanssani,
läpi jokaisen aamun."


- N. S. 9.6.2013
Kirjoitettu Avatar-elokuvan inspiroimana.

144.

Kiedo kädet ympärillesi,
  tarpeeksi lujaa,
Tunne,
  kuinka sydämesi hakkaa rinnassasi.


Sulje silmäsi, 
  ja kuuntele:
  
Sinä elät.


- Nina Stine 17.6.2013

143. Piisamirotan mietteitä aamuteellä

Horjumme tunteidemme aallokossa,
kellastuneet varpaankynnet naputtavat pöytää vasten,
ja pimeys hallitsee jälleen,
Odota - kuulakärkikynästäni loppui muste.

Oi miksi? Kysyn 3 kertaa miksi?
Olisiko vihreillä smurffeilla sielu?
Ja ovatko aivoni puhtaat?

Minunkin mielikuvitukseni on rajallinen.

Tuuli keinuttaa kaukoidästä ostettuja silkkiverhojani,
haastattelen itseäni,
ja virtuaalikieleni menee solmuun kolme hetkeä liian aikaisin.


- "AivoNiko?" ja "Kuuro Mursu" 18.6.2013
Jälleen yks kaverin kanssa tehty runo, idealla: mä kirjotin suunnilleen joka toisen ja kaveri joka toisen. Ja jälleen tietämättä, mitä toinen oli kirjoittanut. Tää on yhdistelmä kahdesta yhteisestä tuotoksesta.

142.

Armahduksen kaste
on punaista verta.
Sinä voitelet sairaita aseöljyllä.
    kun maan päällä leimahtaa
    kiirastulessa kituva ruumis.


- Nina Stine (kevät/2013)

141.

Neither good,
nor bad,
just so miserable,
and a little sad:

like a crying baby,
trembling on the floor,
the world is cruel,
and immeasurably poor.

But don't be worried,
the justice lives in you,
so load up your gun,
and give the sinners their doom.


N. S. 23.1.2013
Tuli lenkkeillessä tylsää, joten aloin pyörittelemään päässäni sanoja. Tässä lopputulos.