Neljä kaverin kanssa yhdessä kirjoitettua runoa. Joka toinen säe on Sokean Rotan, joka toinen Kuuron Mursun (sen Nietzsetzsen sukulaisen) kirjoittama. Kolme ensimmäistä runoa on tehty niin, ettemme kumpikaan nähneet, mitä toinen oli kirjoittanut. Ajatus siis hieman pomppii. Tosin osa säkeistä sopii yllättävän hyvin yhteen O.o
Lisään kommentteihin hieman enemmän Behind the Scenes -kamaa :).
1.)
Nex,
pistetäänkö sininen syöpä, vai minkä värinen?
Hymyilen onnellisena,
Maihinnousu - eikä minun tarvitse
Mutta katso: Purppurainen tattirasia!
arbeit macht frei
Kirvelevien paperihaavojen meri,
vaikka sarvekas karhukaan ei ole täydellinen,
Paavo Väyrysen muistelmien neljäs osa;
Eiväthän kaikki ihmisetkään välttämättä ole ihmisiä.
2.) (Tyhjää filosofiaa)
Itse Nietzsczhczekin olisi ylpeä:
Hirtetyt ufot riippuvat lattioista,
Kiehtovat kattolamput vangitsevat hänen naurunsa,
Joku kuka huutaa mutta milloin?
ja miten tuo kaappirivi yhtäkkiä näyttää noin hypnoottiselta?
Kirjahullujen keskitysleirillä,
hurmaava on mätänevien ruumiiden kuviteltu tuoksu,
Zeburazka viljelee Pohjois-Korealaisia tomaatteja,
yrittävät paeta hyödyttömyyttä tylsyyteen - epäonnistuen,
"Hei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä..."
3. Kokoomusnuori 1/13
Jumalat vuorollanne, kuulkaa minua!
Television ruutu nukkuu mustaa unta,
huomaamatta ja ääneti valuu veri ja roiskeet,
Kemikaalisävelten kylmänpunainen maailma,
Entä jos kuuro mies kaatuu metsässä - kuuleeko kukaan?
Elämä on kuin painajaisunta.
Umpihumalassa palvotaan absolutismia,
Vain kuusi hetkeä ennen kuin kaikki räjähtää,
ja illan viiletessä kaikki todisteet viittaavat Lapatonniemeen.
4. Kaunokirjallisuus A - C
A - Kauhajoki ja kattiloiden järvi,
Shandik ja haalistuneet jänikset,
sienikuolemien hautajaisjuhlaa.
B - Jäinen paranoia särkyneessä peilissä,
Celine, ja kahdeksan vuotta epäonnea,
josta kaikki metsän tiet vievät Nirvanaan.
D - Sensuroitu kuten Euroviisut,
kuin Väinämöisen maailma ilman loppua,
kuin bajamaja yksin kaatosateessa.
- Sokea Rotta ja Kuuro Mursu 31.5.2013
Istuskeltiin koeviikon jäljiltä siis kaverin kanssa kirjastossa ja nautittiin ihanasta tylsistymisen hetkestä: Kerrankin ei läksyjä, kokeita tai esseitä - sai vain istua rauhassa ja jutella, mitä mieleen tulee. Kesä <3
VastaaPoistaNäytettiin siinä toisillemme joitain omia runojamme ja puheltiin niistä. Saatiin idea, että hei, mitä jos kirjotettaiskin runo yhdessä! Tyyli ja kieli päätettiin jättää täysin vapaaksi.
Niin mä sitten alotin ja kirjotin ensimmäisen säkeen, jonka peitin paperilla. Sen jälkeen kaveri lisäs alapuolelle uuden säkeen (näkemättä siis sitä mun kirjottamaa) ja peitti sen. Jälleen oli mun vuoro jatkaa. Ja tällä tavalla kirjotettiin runo läpi. Ja tietenkin naurettiin ihan vedet silmissä, ku lopulta luettiin koko ihanuus :DDD.
Totta kai piti sitten kirjottaa enemmänkin ja niin syntys nää neljä runoa. Tosin viimisin tehtiin niin, ettei peitetty säkeitä, vaan ihan katottiin koko ajan, mitä toinen oli kirjoittanut.
Useimmat säkeet ja ilmaisut on bongattu kuluneesta koulupäivästä tai kirjaston hyllyistä ynnä muista ympäröivistä esineistä ja tapahtumista. Esimerkiks "purppurainen tattirasia" on muovattu kirjasta, jonka nimi oli "sininen hatturasia". Ja "arbeit macht frei" muistui kuviksen tunnilla ryhmän kanssa suunnitellusta elokuvasta, joka nimettiin "Chemicalien macht frei".
Mutta oli kyllä todella hauskaa! Suosittelen siis _ehdottomasti_ kaikille muillekkin runojen kirjoittajille: kirjoittakaa yhdessä kaverienne kanssa! Ensinäkin näkee toisenlaista kirjotustyyliä. Toiseks se on paljon rentouttavampaa, ku vastuu ikään kuin jakautuu molemmille. Eikä oo kuitenkaan mitään paineita, että siitä tarttis tulla hyvä. Ja kolmanneks: se on vaan ihan älyttömän hienoa ja hauskaa :DD ^^