Raaka veri maistuu suussani,
itken ja nielen suruani,
Jälleen eksyksissä.
Lammen lumpeet vajoavat yksitellen,
katoavat syvyyksiin,
kun hirviö nielee ne sisäänsä.
Luolani pimenee,
sähkökatkos levittäytyy valoni ylle,
ja pian on elämäni mennyttä,
ja uusi aika -
kuollut aika,
raahautuu esiin arkustaan.
- N. S. 25.4.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti