Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mulla olen edelleen hengissä :).
12. elokuuta 2019
310.
Lamppu räjähtää, valo vuotaa lattialle, hehku katoaa, painuu homeisten lautojen alle.
- N. S. 24.3.2013
(Runo jatkui vielä:
Mustassa huoneessa,
mummo kutoo villasukkaa.)
Huhhuh, aivan todella mahtava runo, taisin jopa saada pienet kylmät väreet, yksinkertaista ja todella kaunista. Ei mitään liikaa, eikä mitään liian vähän.
Huhhuh, aivan todella mahtava runo, taisin jopa saada pienet kylmät väreet, yksinkertaista ja todella kaunista.
VastaaPoistaEi mitään liikaa, eikä mitään liian vähän.
Kiitos kommentista. Tämäkin oli arkistojen kätköistä kaivettu 6 vuoden takaa. Toivottavasti jotain uuttakin tekstiä syntyisi tässä joskus :D
Poista