3. tammikuuta 2019

276.

1. Känniläisen korinaa,
tequila-shotteja.
Viina on pahasta,
onneksi kaljaa voi silti juoda.


Katumus. Kärsimys.
Sijaiskärsijät kärsät pitkinä,
Imemään kaiken syyllisyyden sinusta pois.


2. Kuolema on hiljainen hetki,
maassa mädäntyy ruumis,
sairaalassa makaa kuolaava vihannes.

Elämä on aina tuntunut kovin ohuelta,
mutta en koskaan ennen ymmärtänyt sen särkyvän viinilasin tavoin.


- N. S. 1.9.2017
Laitan osin erillisiä runoja samoihin postauksiin, kun on kirjotettu samana päivänä tai samasta teemasta. Backstory: mun isä löi päänsä kännissä niin pahasti, että meinasi henki mennä. Siispä ambulanssilla sairaalaan, kriittiseen tilaan ja leikkaukseen. Säilyi kuitenkin hengissä ja nyt taas entisellään. Isän isälle kävi muuten samoin, mutta tokalla kerralla ei enää selvinnyt hengissä. Joku vielä ihmettelee, miksi mä olen absolutisti...

Tässä vielä yks samassa hetkessä kirjotettu ja varsinaisesta tekstistä karsittu:
Varjot heittävät itsensä seinille,
ajatukset matelevat alinopeutta,
väsymys yllättää takeltelevan runoilijan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti