28. kesäkuuta 2015

227. Hän, joka on yksinäinen.

(Kun keihäänkärjillä silvotaan ihmisruumiita,
ja poikasi palaa liekehtivässä talossa,
sinun ruumiisi horjuu humalasta,
muutos on hulluutta.)

Kiihkossasi huudat tiedottomia sanoja,
kukaan ei tunne kosketustasi,
kukaan ei kuuntele sanojasi.

Sinä olet yksinäinen,
koska olet hävittänyt kaiken elämästäsi,
vain tyhjien ja etäisten ihmisten palvojana,
sydämesi jää yksin itkemään.


- N. S. 7.5.2015
inspiraation lähde: Sinuhe egyptiläinen, 13. kirja (?)
Lähinnä mun fiiliksiä ja tulkintoja kyseisestä kirjasta.

Ei mikään ihmeellinen runo, mut tajusin just, etten oo julkassu taas mitään kahteen kuukauteen, ni ajattelin ilmotella olevani yhä hengissä :D.

1 kommentti:

  1. Ihan hyvä kirja oli. Kuuntelin äänikirjana lähinnä koiran lenkkeilyttämisen ohessa ja lukija oli hyvä. Arkiseen ajatteluuni käteen jäi "koska varmuus on paras", mitä käytänkin perusteluna hyvin monessa tilanteessa itselleni :D. Runosta varmaan saa enemmän irti, jos on lukenut kyseisen kirjan...

    VastaaPoista