Kynällä kirjoitan runojani,
kitaralla säestäen kuihdun,
mutta repien ruumistansa,
soittaja heittää huuliltansa,
raihnaisen, röyhkeän laulun.
Olin kokonaan unohtanu, että tämmösenki oon kirjottanu :D. Loppusointuja vähän kokeilin... Täysin spontaanisti ja parissa minuutissa, ehkä sillon päästää parhaiten alitajuntansa vallalle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti