Kuinka vahvana kuulen,
kuiskauksen tuulen.
Kuiskaus kauaksi kantaa,
merien taakse,
kohti taivaanrantaa.
Siellä minä maalaan,
aina viimeistä päivää,
täältä löytää saan,
vain tukahdutettua elämää.
- Nina Stine 10.2.2011
Runossa opettelen loppusointuja. (Niistä) siis mielellään kommentteja, palautetta, moitteita tai ideoita paranneltaviin kohtiin.
Mun mielestä tässä toimi hyvin nuo loppusoinnut. Paljon paremmin kuin mulla yleensä. Itelläni niitä tulee aina vähän niinkun huomaamatta joihinkin runoihin, eikä ne sitten edes sovi koko runoon.
VastaaPoistaKyl sun runoissaki ne loppusoinnut on tuntunu toimivan, vaikka ne vahingossa ois sinne tullukki. Kiitti kommentista :) Tässä runossa mun mielestä eniten vikaan menee toi kolmas rivi, mut en siihen parempaakaan keksiny...
VastaaPoistaMun mielestä monet loppusointuset runot kuulostaa tosi teennäisiltä, mut tää ei ollenkaan. Oot hyvin "piilottanu" ne sinne, kun ei mee silleen, että joka kohdassa ne loppusoinnut olis peräkkäisillä riveillä. Vaan oot ripotellu niitä tonne tolleen kivasti. <3
VastaaPoistaMunki mielestä ne vaikuttaa aina niin teennäisiltä, et on ikävä käyttää niitä :O Se on kai aika taitolaji, mitä mun täytyy kans vielä paaaljon harjotella :D
VastaaPoista