3. toukokuuta 2019

281. Sokean rotan ja Kuuron mursun paluu


1. 
Seinässä valkoinen halkeama
Kukaan ei siirrä satakiloista lammasta yksin
Auringon valo pilkottaa avoimista haavoista
Siispä kuljen sininen lampunvarjostin päässäni

Lupiineja moottoritien varrella
Painajaisessa punkit lentelisivät kärpästen tavoin
Suru on polttomerkki ihon alla
Harvoin runoilijatkaan tietävät, mitä höpöttävät

----------------------------

2.
Sokea rotta ja Kuuro mursu presidenttisviitissä,
Huone Etelä-Suomessa kuin Pariisin keskustassa
Vinksahtaneet filosofit rustailevat eliittirunoutta
Kuka nukkui tässä sängyssä ennen meitä?

Voiko hotellihuoneessa olla portaat, ja mihin ne vievät?
Tuhannet tulevat ja yhtä monet lähtevät
Olo on kuin hobitilla jättiläisen linnassa
Lähdemmekö mekin mukanamme vain palasaippua
Ja kokonainen huominen?


- Sokea rotta ja Kuuro mursu (se Nietzcshzchszen sukulainen) 31.1.2019
Tässä taas pitkästä aikaa kaverin kanssa väsätty runo sillä menetelmällä, että kirjoitellaan joka toinen säe tietämättä, mitä toinen on kirjoitellut väleihin. Ja kuten runoista käynee ilmi, saatiin rustauspaikaksi tällä kertaa oikein presidenttisviitti! Siinä olikin rotalla ja mursulla ihmettelemistä :D. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti