1.
Syksyinen päivä,
puna hiipii vaalealle seinälle,
hätäännyn:
Odota minua aurinko,
mihin sinä menet?
2.
Aamut ovat pimeitä kuin depression sydän,
sammutettuja.
Ei ihme, että viattomat masentuvat,
että lehdet putoavat surmaansa.
Kuka vei päivät?
Kuka murhasi viattomat?
- N.S. lokakuu 2014
Kiva kuulla :).
VastaaPoistaJälkimmäinen koskettelee reilusti enemmän. Viattomat, niin, jos kukaan viaton, mutta nehän ne masentuu ja pusertuu, mieleltään viattomat. Jotenkin olisin halunnut/odttanut/kaivannut jatkoa. Tuon viime skeistön kysymysmerkit jotenkin vaativat ja esittävät päässäni kysymyksen miksi tai miten.
VastaaPoistaKiitos kommentista :). Ehkä pyrin saamaan runon puhujasta avuttoman henkilön, ja tästä johtuen hän ei osaa kuin hämmentyneenä esittää viimeisen säkeistön kysymykset, osaamatta vastata itse niihin. Runon kirjoittajana esittäisin, että syyllinen on syksy. Tosin en osaa näilläkään ajatuksilla jatkaa runoa pidemmälle. Ehkä olet oikeassa, se saattaa vaikuttaa hieman keskeneräiseltä.
Poista