Elämän tarkoitus:
kuin derivoitu vakio - kadonnut.
Mieli:
kuin skitsofrenian latenttivaiheessa - ontto.
Olo:
kuin metafysiikka positivisteille - hyödytön.
Kaikki vain hävisi,
jonnekin integraalien ja kongruenssien lomaan,
eksyi deindividuaation ja abstrahoinnin sekaan,
ja kun kynä viimein kolmelta laskeutui,
ei enää ollutkaan jäänyt
mitään jäljelle.
- Nina Stine 21.3.2014
Lukion loppumisen ja vihoviimeisen ylioppilaskokeen jälkeisiä tunnelmia. Ymmärrän, että erikoissanasto vähentää lukijaystävällisyyttä, yrittäkää pärjätä :).
Vähän putosi elämältä pohja. 24/7 lukemisen jälkeen olikin yhtäkkiä vapaa. Mutta "onneksi" tuli pääsykoemateriaalit ja työpaikka, joten enää ei tarvitse miettiä, mihin kaiken aikansa käyttäisi. Jatkuva kiire.
VastaaPoista