Täällä kyyneleet kastelevat versoja,
ilta-auringossa paistaa verenpuna.
Hiljaa sotamies huokaa,
kun askel toisensa jälkeen,
omaa vuoroansa odottaa.
- N.S. 17.10.2012
Äikän kurssilla täytyy lukee Tuntematon sotilas. Siinä lueskelun ohessa tuli inspiraatio kirjottaa.
<3 Hieano. (mun joka kommentti alkaa "hieno" tai "hiano" tms, pahoitteluni, mut nää vaa on hieanoja XD) Kivan lyhyt ja ytimekäs. :) Ja siisti tunnelma, sellanen laahaava ja jotenki tyyni.
VastaaPoistaTulee noista kahesta ekasta säkeestä Lahtisen kuolema mieleen (nyt joku spoilaantu XD), kun oot käyttäny sanoi "versot" ja "verenpuna".
xD Ei se haittaa, samantyylisii munki kommentit on aina sun deviantartissa xD
PoistaTunnelma on kyl kieltämättä aika laahaava. Tuntuu jotenki, et tämmönen teksti sopeis Koskelan suuhun, ku se oli semmonen pohdiskelija ja tyyni :)
Lupa spoilaamiseen myönnetty, valitukset otetaan vastaan blogin pitäjälle, sillä päästin kommentin aina niin jyrkän sensuurin läpi :D Hmm... tarkotatko siis Lehdon vai Lahtisen? (mul menee aina ne sekasin) Mä en pahemmin muista Lahtisen kuolemast mitään :/ :D
:D just hyvii!
PoistaJuu, sellane hieno. <3 Sopis kyl munki mielest. :)
Kiitoos kiitoos! xD
Lahtista tarkotin, jouduin kyl iteki jonki aikaa miettimään, kumpi se oli. :D
Lehto oli se ku ampu ittensä.
Lahtinen yritti vissii hakee jotai jäänyttä asettaan, ja sit se ammuttiin: "Tulikuuma konekiväärin vaippa painui sihisten hankeen sulattaen lunta tieltään. Vesi yhtyi helmistä pieneksi noroksi, joka hiljaa alkoi virrata lumesta paljastuneella juolukanlehdellä. Pari niukkaa veripisaraa värjäsi sen punaiseksi. Ne tipahtivat lahtisen korvasta, jonka juuresta luoti oli mennyt sisään."
No nyt alkaa muistua mieleen :D. Tosiaan tos kyl vois nähdäkin Lahtisen kuoleman :).
PoistaEn osaa kyl yhtään sanoo, että missä vaiheessa kirjaa olin, ku kirjotin tän, ois pitäny kirjottaa muistiin -.-. Päivämäärä ainaki näyttää sellaselta, et oisin suunnilleen voinu olla niillä paikkeilla kirjaa :D