Suomi24:ssä oli keskustelu tästä linkistä: http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/2012/07/1586357/15-asiaa-joista-sinun-tulisi-luopua-ollaksesi-onnellinen?fb_action_ids=3628336182380
Linkin sisältö tiivistettynä: 15 asiaa, joista tulisi luopua saavuttaakseen onnellisuuden. Esimerkiksi muiden syyttelystä ja pakonomaisesta oikeassa olemisesta. Tässä vastaukseni:
Haluaisin ottaa esille asiasta toisenlaisiakin näkökulmia:
1. Jos nyt ajatellaan, että on pystynyt luopumaan kaikista mainituista asioista. Onko silloin onnellinen, jos ei edes ole mitään tavoiteltavaa? Enpä usko. Tärkeämpää voisikin siis olla nauttia matkasta onnellisuutta kohti. Melko hyvä lista jokatapauksessa, vaikkei tietenkään täydellinen :)
2. Onko koskaan mahdollista saavuttaa onnellisuutta? Mitä onni on? Kysymysten vastaukset ovat riippuvaisia toisistaan. Minä olen nyt onnellinen, koska määrittelen onnen tällaiseksi. En voi koskaan elää pilvilinnoissa ja olla koko ajan iloisella mielellä; henkilökohtaisesti uskon, että sekä onnen että surun määrä on kutakuinkin vakio.
3. Olen nyt onnellinen. Onko näin nyt sitten hyvä? Onko elämän tarkoitus tai päämäärä tulla onnelliseksi? Jos kerran olen jo onnellinen, enkö olisi jo valmis lähtemään pois? Omassa elämässäni olen tullut siihen tulokseen, etten enää pyri onnellisuuteen. Sen sijaan pyrin hyödyllisyyteen, esimerkiksi työskentelemään muiden ihmisten, yhteiskunnan ja maapallomme hyväksi. Toki, jotta tätä tavoitetta voisi toteuttaa, täytyy elämän olla ainakin vähän mielekästä ja ihmisen olla tarpeeksi onnellinen saadakseen voimavaroja tällaiseen toimintaan.
Joku viisas on joskus sanonut: "Jos haluat olla onnellinen, ole". Ei onni ole jossain kaukana edessä tai takana listausten luona, se on juuri nyt, jos niin päättää. Minä olen nyt sopivan onnellinen ja valmis lähtemään täältä koska vain tietäen, että olen elänyt hyvän elämän (huolimatta nuoresta iästäni). Lista on kuitenkin mielestäni kohtuudella ja maalaisjärjellä noudatettuna hyvä apuväline tasapainoisempaan mieleen ja kanssakäymiseen :)
Sain kommenttia kirjoituksestani ja päätin vastata kommenttiin tännekin. Eli pyydettiin täsmentämään onnellisuuden määritelmää, sillä se ei tekstissäni tule esille. Sille on paljon hienompia ja täsmällisempiäkin määritelmiä, mutta tässä nyt _epävirallinen_ heitto omin sanoin:
VastaaPoista"Itseasiassa mun mielestä normaali onnellisuus on sitä, ettei tunne itseänsä aina onnettomaksi. Elämänhalu on kuitenkin tallella.
Sitten taas se mahdoton-tavoittaa-onnellisuus on semmonen pysyvä mukava olotila, kun on hauskaa ja hymyilee koko ajan."