Kun on paha olla.
Piiloutuu valtavan työkasan alle,
se ei lopu,
Murskaantuu.
Luut tohjona, aivot sohjona,
palanut tuhkakasaksi.
Feeniksin sijaan nousee kuin krapulainen zombi,
joka pudottelee raajojaan pitkin matkaa.
- N. S. 20.10.2020
Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mutta olen edelleen hengissä :).
Kun on paha olla.
Piiloutuu valtavan työkasan alle,
se ei lopu,
Murskaantuu.
Luut tohjona, aivot sohjona,
palanut tuhkakasaksi.
Feeniksin sijaan nousee kuin krapulainen zombi,
joka pudottelee raajojaan pitkin matkaa.
- N. S. 20.10.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti