Vihaan sitä.
En saa henkeä suusta.
Keuhkoni täyttyvät tyhjiöllä.
Haukon turhaan hapetonta huonetta.
Seksi tuntuu kuin tunkisit etusormeasi
toistuvasti suuhuni.
Haluan purra.
Olen kuin keskiöinen konttisatama,
senkin nekrofiili.
Voihkin ja huohotan,
pyörittelen silmiäni kun nojaan olkaasi vasten.
Oih, mmm, ahh,
anna mun kaikki kestää.
Lopulta roiskaiset eritteesi siivottavakseni.
Niele itse,
Saatana.
- N. S. 23.7.2020
(huom. jokainen aseksuaali on yksilö ja yksilönkin tuntemukset voivat vaihdella tilanteesta toiseen. tämä runo on sanataidetta, ei faktuaalinen lähde.)
Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mutta olen edelleen hengissä :).
15. heinäkuuta 2022
355. Aseksuaali avautuu seksistä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti