Toisinaan kuvittelen karistaneeni elämän merkityksettömyyden kannoiltani.
Todellisuudessa kuljen vain pussi päässäni,
Ja havahdun aivan liian myöhään,
kun sen iljettävät kädet kiemurtelevat jo selkääni pitkin.
- N. S. 18.7.2019
Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mutta olen edelleen hengissä :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti