25. heinäkuuta 2021

338 Hyvin vanhoja runoja 2

Lisää arkistojen kätköistä kalastettuja runoja, joissa jo vähän kehitystä tapahtunut verrattuna 333 runoihin.

5.
Katson ulos ikkunasta,
näen vain valot,
punainen,
en saa liikkua,
maailma pakottaa odottamaan
liikaa.
Odottavan aika on pitkä,
kuin kulkisi lähellä valonnopeutta.

- 25.8.2010
(alle 5 min harjoitus)

6.
Mieleni imuroi pahoja sanoja ympäriltäni.
Olen hento, pieni ja huomaamaton.

Itken kaikki syytöksesi ulos,
jättäen pienet piikit muistuttamaan virheistäni.

Olen täynnä liimaa ja teippiä,
säröjä syntyy turhan helposti -
aina uuteen paikkaan. 

Minäkin olen heikko.

Voisin sanoa,
että olen vain ihminen,
mutta en täysin tiedä, mitä se tarkoittaa.

- 24.10.2010

7. 
Elämä valuu hiuksina alas
kaiken turhan keskelle,
jossa ilotulitukset juhlistavat
uuden murhaajan voittoa.

Taivaalla kuu kertoo
kaiken tasapainosta,
johon aina pyrkii,
Mutta elämä vain liitää
tuulen mukana
toiseen suuntaan.

- 3.2.2011

8.
Voiko elää
täysin kuolleena?

- 10.2.2011

9.
Taulut tuijottavat minua;
jokin on muuttunut.

Katkaisija räpsyy,
valot ovat päällä,
pois,
päällä,
pois.


- 10.2.2011

10. Vapaa

Pyydystää kielellä lumihiutaleita,
sivelee pieniä nuppuja kämmenellä,
nuuskii uuden alun tuoksua,
ja tuntee olevansa vapaa.

Tanssii kukkaniityllä,
tekee seppeleen ja antaa auringon paistaa,
aika vain hidastuu hidastumistaan.
Tuuli heittelee ruseteilla sidottuja hiuksia,
hameen helma keinahtelee;
Rakastaa, rakastaa, rakastaa,
ja tuntee olevansa vapaa.

- 7.4.2011

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti