Harha-askelia,
niitä on polkuni täynnä.
Polkuni, jota en sokeudeltani näe,
ja tyhmyydeltäni huomaa.
Huomaan vain synkät varjot
ja tyhjän elämäni,
jossa vallitsee,
ikuinen auringonlasku.
- Nina Stine 14.10.2011
Tämmönen heikohko runo, mut tulipahan silti lisättyä
Ja vielä toinen runo, jossa on niin paljon samanlaisuutta, ettei sitä viitsi erikseen lisätä. Ja tässäkin tosiaan varmaan paljon samaa sanastoa, jota on ennenki ollut, sori :/
Elämäni
Surumielisyyttä ja melankoliaa,
turhia tekoja,
merkityksetöntä raahautumista,
niitä ovat päiväni olleet,
ja niitä tulevat aina olemaan.
- Nina Stine 7.2.2012
Tällaista on mun elämä lukiossa, varsinkin koeviikolla. Mun mielestä tää runo on vaan jotenki niin totta :D Täydellinen, joskin suppea kuvaus koko mun menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hyvä mainospuhe, eikö? Vaikutan varmaan hyvin tylsältä tai jännältä ihmiseltä :D Älkää ottako liian sanasta sanaan, runoushan on liioittelua ja yksinkertaistamista? :)
Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mutta olen edelleen hengissä :).
4. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti