254.

Yliopistomeininki vituttaa,
akateeminen pakkolaitos, työleiri,
tee tämä tee tuo,
lue ops, pidä tunti, tee tutkimus, pääse läpi,
opi.
Opi?
Että tenteissä pitää jauhaa paskaa?
Että bulimiaoppiminen kannattaa?
Että olen vain massaa opiskelijanumerolla varustettuna?


Teoriassa vapaa, käytännössä vanki,
teorian vanki, käytännön nolla,
täällä on niin helvetin hyvä olla!


- Nina Stine 2.9.2015

253.

Ilma on myrkkyä ympärilläni.
kurkkuani kuristaa.

Räpiköin hiekoitetulla asfaltilla,
uin kaduttavien muistojeni virrassa,
Hukun jokaisella hengenvedolla.

Negatiivisuuden sumupeitto takertuu päälleni,
mustia ajatuksia,
musta olla.

Kipinätkin sammuvat 
   hapettomassa tilassa.


- Nina Stine 30.1.2017

252. #Existential crisis

Joskus sitä yrittää elää (harvoin).
Ja silloinkaan ei tiedosta elävänsä.

Lähes itkettää, kun tunnustan,
että siitä on yli vuosi, kun
tiedostin
että tiedostin
olevani olemassa.

Minusta on tullut samanlainen tyhjäpää kuin teistä kaikista muista.

Maailma on yhtäkkiä niin kovin omituinen paikka.


Mutta nyt uskoisin,
että olen vihdoinkin
Hereillä.


- Nina Stine 26.6.2017
Inspiraatio: tiededokumentti: aivot (suosittelen)

251. En ole kirjoittanut kuukausiin

En ole kirjoittanut kuukausiin. 

Tuntuu kuin 
kulkisin laput silmilläni,
tulpat korvillani.

Nykymaailma on niin täynnä melua,
ettei kuule ajatuksiaan.
Niin täynnä kuvia, valoja, värejä,
ettei näe itseään.

Tuntuu kuin
minua aivopestäisiin vessaharjalla.


- Nina Stine 26.6.2017


Blogipäivitys:

Siis voi hyvänen aika! Ei ole voinut kulua vuotta siitä kun viimeksi tänne kirjoittelin... Huhhuh. No, runoja tulee kirjoitettua hyvin harvakseltaan, tämän vuoden aikana on syntynyt ehkä 10. Yliopisto-opiskelu vaatii veronsa, tai sitten runoilu on muuten vain omalla kohdallani taakse jäänyt elämäntapa... Jos sama trendi jatkuu, blogini seuraaminen vaatii vieläkin vähemmän vaivaa. Yritän toisinaan muistaa yrittää.