Taivaan
meri,
valkea
aallokko,
kirkkaana
loistava Poseidonin kruunu,
peilityyni
pinta ja pumpulilaikkuja,
laveerattua
sineä ja kuolleiden tuskaa,
kun
kuuhullut houkuttelevat tähtien luo.
N. S. 9.6.2013
Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mutta olen edelleen hengissä :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti