218.

Osa 1

Rakkaudeksi kutsuvat sitä kun
lehmä soutaa paskajärven liejussa eteenpäin,
ja pässit kairaavat veneenpohjaa,
poikanen hukkuu,
koira kiroaa.

Yksin olemme syntyneet tarraamaan elämästä,
yskimään sontavettä kurkuistamme.


- Nina Stine 13.10.2014

Osa 2

Hauta-arkku odottaa pohjalla,

sinä raahaat sitä perässäsi.

Hiekkaan uppoavat hameenhelmat,

epätoivoisesti painuvat korkokengät,

mieleen nielty kiljahdus,

hätähuuto,

vaiettu.

Kuolleilla kasvoilla väreilee,

viimeiset henkäykset.
vai sittenkin pelkkä tuulenvire?

- Nina Stine 13.10.2014

(Mulla on lukenu varmaan pari vuotta jo runonaihioissa "raahaa huumisarkkua perässään", ja nyt se sitten tuli melkein hyödynnettyä :D. Nappasin sen jostain hienosta musiikkivideosta, jota en valitettavasti enää muista...)