Viimeiset tunnit
eivät kestä päivänvaloa:
Ne valuttavat suustaan verenpunaista vaahtoa,
peseytyvät omissa jätöksissään,
jyskyttävät kaltereitaan pääni sisällä,
kynsivät kauhistuneita vartijoita.
Pimeässä vankilassa vaanii,
iänikuinen,
raastava häpeä.
- N. S. 3.11.2013
Runon kaksi mahdollista viimeistä säettä olivat sulkeissa ("Itsestä. / Meistä."), joten jätin ne kokonaan pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti