Edessäsi aukeaa kastemadoilla miinoitettu kenttä,
hävittäjät yrittävät paskoa päällesi,
monenkirjavat kuvat aivopestä viattoman mielesi,
vihreän, keltaisen ja punaisen sävyt,
sokaista herkät silmäsi.
Vieressäsi vilisee panssarivaunuja,
pienikin virheliike,
- ja olet mennyttä.
Sinä olet kuin nurkkaanajettu eläin,
harmailla savukranaateilla ympäröity,
soluttautuneilla vihollisilla piiritetty.
- Nina Stine 24.4.2012
Osiossamme Behind the Scenes: Itse asiassa keksin tän runon, kun seisoskelin bussipysäkillä. Mun äiti oli aiemmin selittäny, kuinka aamulla oli tiet kuin madoilla miinoitetut. Siitä se ajatus sitten lähti.
Runo oli alunperin yksikön ensimmäisessä persoonassa. Näin siitä tuli ahdistavampi, joten päätin muuttaa :D. Kyl tässä oikeesti joku ideakin yrittää olla... Runo on yhtä kielikuvaa ja otan mielelläni arvauksia vastaan siitä, mitä mikäkin ois oikeessa katukuvassa :)
ja sama runo eräällä tavalla tulkattuna "suomeks" (toki tulkintoja on monia):
VastaaPoistatiel on matoi,
taivaal menee lokkei,
kaikkial on mainoksii ja liikennevaloi.
tosa sun vieres menee pari autoo,
jotka voi ajaa sun päälle,
jos niilt vaik puhkee rengas tai jotai.
sua voi vähän ahistaa,
ku kaikkial on tehtaanpiippui
ja pal ihmisii.
TOI SUN SUOMENNOS. IHAN PARAS. XDD Mun mielestä toi käy hyvin vaik itsenäisestä runosta, ihan loistava. :D Ja tosi kiva lukee ton alkuperäsen runon jälkeen. ääääää xDD <33
VastaaPoistaxDDD Kiitosh-kiitosh xD Nii, ehkä pitäiski vähän vaihtaa tota mun tyyliä :D Tai ainaski tehä useemmin näitä "suomennoksia" O.o
VastaaPoista