176.

1. Kynnet tunkeutuvat kylkiluiden välistä,
sormet koukistuvat kiinni lihaan,
ihon säikeet erkanevat toisistaan,
rinta repeää kahtia,
punamustaa tervaa valuu kyynerpäitä pitkin lattialle.


2. Rikottu ruumis palaa ilmiliekeissä,
palaa sata päivää ja tuhat yötä,
oranssi hohde kultaa kylmän huoneen,
kultaa kylmät ihmiset,
joiden silmät huutavat hämmästystä,
     kun pysähtyneessä huoneessa,
     räiskyy vuosikausiksi vaiettu tuska.



- Nina Stine 26.11.2013
Kuukausia päässä pyörinyt mielikuva paperilla, ekassa säkeistössä.
Runoon liittyviä kuvia, jotka tosin löysin vasta kirjoittamisen jälkeen:
  - http://www.smashingapps.com/wp-content/uploads/2009/01/23-very-conceptual-and-terrific-dark-art-photos.jpg
  - http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQAkxxEkfvQd026Hc_6RI_iBIR2DjL_5LFOspCSbMvAaIZB1RMHMA
  - http://www.imgbase.info/images/safe-wallpapers/miscellaneous/surrealist/9152_surrealist.jpg

175.

Sapelitiikerit metsästävät pisaroita,
kymmenen riviä kaaressa,
silmiä liikaa.
Mustat aukot vetävät syrjäytyneitä.
Tiikereiden juovat
eivät ole oransseja.


- N. S. 26.11.2013
Osiossamme logiikatonta, mutta teemallista runoutta.

174.

Kimalteinen lumi satoi eilen alas,
jo tänään se on loskaa.


- N. S. 26.11.2013

173.

Paikalleen jäätyneet järviruo'ot,
kuin ilmassa nuokkuvia viikatteita,
Katuva vaivaiskoivu pudottelee elämänrippeitään,
ruska valuu raskaana maahan,
    kuolema vaanii tummien lehtien verkossa.

Syksy vaatii,
syksy ottaa,
ja sade huuhtelee luovuttaneet pois.


- Nina Stine 16.11.2013

172.

Maailmalle syntyy reuna
- ja reunalta alas!


Parkuva kyyhkynen vinkuu hiljaa,
savupatsas pakenee valkeaa taivasta,
hampaat murenevat suusta, peukalot käsistä.

Yhtäkkiä katosi kyky kantaa,
sateessa ruostuneita ruumiita,
ja sietämätöntä tuskaa,
kylmiä hopeatikareita selkänahassa.


- N. S. 20.12.2013
Tämäkin ajatusten vapaata virtaa paperille.

171.

Puhu ja vaikene,
nosta katseesi kun marttyyrin silmät repeilevät kauhusta,
monitahokas viilto aika-avaruudessa,
mustat aukot jotka vievät jonnekin,
mutteivät tarpeeksi kauas.

Piru ja itse kiuas saunan lauteilla,
kylmyys hohkaa tyhjyydestä,
kun mikään ei ole siellä missä pitäisi olla,
katsovat kun pitäisi juosta,
uhraavat kun pitäisi pelastaa.


     Kenet?



- N. S. 20.12.2013
Lähinnä ajatusten virtaa.

170. Jos hulluus saavutetaan (Apsurtismismi II)

Uhrialttari villapuserotehtaalla,
Hymniä hyriseviä marsuja pakastelokerossa,
Fanaattinen pussirottaskandaali,
Eksistentialistinen kamasutravandaali.

Jos hulluus joskus saavutetaan,
se tapahtuu NYT!


- N. S. 12.2013
Kolmas säe syöksyi alitajunnasta kesken matikan tunnin ja integrointien. Muut säkeet ilmestys laskujen sekaan vihon seuraaville sivuille..

169.

Mustat limaiset käärmeet,
iilimatoja ihollani,
poraavat rintalastaa läpi,
imevät käsistäni hupenevaa verta.

Kaatopaikkarotat tarraavat kippuraisilla kynsillään,
kiskovat terävillä hampaillaan,
repivät hiuksiani irti,
rakentavat likaista pesää,
lauttaa kolkon verijärven poikki.

Haaskalinnut koputtelevat kaljua naista,
nokkivat veretöntä lihaa,
piirittävät mätänevää ruumista,
naurusta rahisten alkavat tappaa,
kerran jo kuollutta.


- N. S. 24.10.2013

168.

Riistäjäkapitalistit toimistoissansa,
siittävät kokoomusnuoria toisillensa.
Samalla likainen roskaväki tukehtuu,
paternalistivaltiomme hellään huomaan.


- N. S. 11.2013
Kipinä runoon lähti erään vasemmalle kallistuneen luokkakaverin sanavalinnoista.