Täällä kyyneleet kastelevat versoja,
ilta-auringossa paistaa verenpuna.
Hiljaa sotamies huokaa,
kun askel toisensa jälkeen,
omaa vuoroansa odottaa.
- N.S. 17.10.2012
Äikän kurssilla täytyy lukee Tuntematon sotilas. Siinä lueskelun ohessa tuli inspiraatio kirjottaa.
Mukavaa kun ehdit pistäytyä käymään. Otahan kuppi teetä ja istu hetkeksi alas. Kerro toki huolesi, eihän tässä ole mihinkään kiire :). Runoissani pohdiskelen esimerkiksi ihmisyyttä, ihmissuhteita, elämän tarkoituksettomuutta ja maailman epäkohtia. Jätä ihmeessä kommentti, jos eksyit tänne, niin huomaan käyntisi (kirjautumista ei tarvita) - mitään älykästä sanottavaa sinulla ei tarvitse olla, sillä eihän ole aina minullakaan. Päivitän blogia harvakseltaan, mutta olen edelleen hengissä :).
19. lokakuuta 2012
7. lokakuuta 2012
110.
Raskaina putoavat onnen kyyneleet,
rumina roiskuvat lätäköistä,
Irstaillen riehuvat, kepeät askeleet,
sytyttävät ilkeitä unelmia.
Minä yskin ja tukehdun iloon,
Hiljaisuudesta hitaasti punottuun verkkoon.
- Nina Stine 6.102012
Tän tyyppinen runo on pitänyt kirjottaa jo kuukausia. Nyt oli piiiitkän tauon jälkeen edes hetki aikaa istua kirjottelemaan.
rumina roiskuvat lätäköistä,
Irstaillen riehuvat, kepeät askeleet,
sytyttävät ilkeitä unelmia.
Minä yskin ja tukehdun iloon,
Hiljaisuudesta hitaasti punottuun verkkoon.
- Nina Stine 6.102012
Tän tyyppinen runo on pitänyt kirjottaa jo kuukausia. Nyt oli piiiitkän tauon jälkeen edes hetki aikaa istua kirjottelemaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)